KALEVALA KORU

Ensimmäiset Kalevala korut tehtiin vuonna 1937 jäljentämällä museoissa olleita muinaiskoruja. Myöhemmin vuonna 1941 rekisteröitiin Kalevala Koru Oy.

KORUJEN YLEISHISTORIA

Useimmiten kyseisten korujen mallit ovat viikinkiajalta eli noin 800 – 1025 jKr. Jotkut korujen mallit ovat peräisin jopa ajanlaskumme alusta. Suurin osa koruista on muunnelmia ja jäljennöksiä löydetyistä muinaiskoruista.

Ajalla 0 – 800 jKr. koruissa käytettiin pronssia, rautaa, hopeaa ja kultaa. Viikinki ajalta löydettyjen korujen materiaalina on pääosin ollut pronssi. Ristiretkien ajalla koruihin on käytetty pronssia ja hopeaa.

HALIKON AARRE

Halikon kuuluisa hopea-aarre löytyi kyntötöissä Majalan krouvin luota vuonna 1887. Se oli kätketty maahan tasapohjaiseen saviruukkuun. Se sisälsi kaksi rintaketjua, kullatun ristiinnaulitun kuvan, pyhäinsäilytysesineitä, ristinmuotoisia esineitä ja filigraalihopeahelmet.

AURINKOLEIJONA

Leijonaa pidettiin entisaikoina voiman ja mahdin symbolina. Vanhoissa talismaaneissa leijonan tehtävänä oli rohkaista ja suojella kantajaansa. Aurinkoleijona tunnetaan kaikkialla maailmassa. Korun aihe on saatu 1100-luvulle ajoittuvasta hautalöydöistä Halikosta.
KÄÄDYT

Halikon käätykorujen esikuva on 1100-luvun filigraanihelminauha, joka kuului Halikon aarteeseen, runsas 100 vuotta sitten löydettyyn Pohjoismaiden huomatuimpaan hopeakätköön.
FILIGRAANISORMUS

Koristeaiheet Halikon helmistä 1100-luvulta ristiretkien ajalta. Filigraanipallosormus on syntynyt filigraanipallot –nimisestä käädystä.

Filigraani = hienoista, taivutetuista kulta- tai hopealangoista tehty, usein soljen, maljan tms. pinnalle juotettu koristeteos
USKELAN NUOLI

Uskelan Isostakylästä on löydetty nuolenmallinen solki 300-luvulla jKr. Näitä koruja suosivat nykyään virkanaiset.

 

Argeologisesti Kalevala korujen mallien taustan voi jakaa yllä olevaan aikajanaan: