Löydöt

Rikalan ensimmäiset aarrelöydöt löydettiin 1862. Ne olivat keihäänkärki ja miekansäilä, jotka sijoittuvat vuosiin 1000-1100 jKr. Vuonna 1890 löydettiin Rikalan kuuluisa hopea-aarre, joka sisälsi muun muassa kolme ristillä varustettua riipusta. Myöhemmin, vasta 1950 Rikalasta tuli arkeologinen työmaa. Sinä vuonna kesäkuun 28. päivänä löydettiin Rikalanmäestä navetan uudisrakennuksen yhteydessä kolme miekkaa ja samana päivänä kalmiston johtaja matkusti paikalle ja ilmoitti esihistoriallisen kalmiston löytyneen. Hänen johdollaan alueella suoritettiin kaivauksia vuosina 1950, 1951 ja 1953. Kaivauksia rahoitti eräs tuntematon lahjoittaja sekä Halikon kotiseutu- ja museoyhdistys. Kaivauspaikka sijaitsi noin 200 metriä tallista luoteeseen.

Viidestäkymmenestä ehjästä haudasta ja lukuisista päällekkäishautauksista löytyi ainutlaatuinen aineisto, jota osittain tuhosivat päällekkäinhautaukset ja uudisrakennuksen perustaa varten kaivettu 68 metrin pituinen oja. Ehjinä säilyneiden hautojen tekstiili- ja muut löydöt avasivat uuden näkökulman muinaisen ajan Rikalan elämään. Esimerkiksi ruumishautojen tekstiililöydöt kertovat tuon kauden pukeutumisesta. Halikon kunta ryhtyi heti pelastamaan arvokasta muinaisjäännöstä lunastamalla kalmiston Halikon kunnan ja seurakunnan yhdessä rahoittamaksi kulttuuripuistoksi. Tällä tavoin Rikala on säästynyt pahimmilta hävityksiltä.

Gicelin-miekka

Rikalan kaikkiaan 11 miekasta kuuluisin, Gicelin-miekka, löytyi haudasta 30, varsinaisen kaivausalueen ulkopuolella peltoon tehdystä kuopasta. Miekasta otetun röntgenkuvan perusteella paljastui, että säilässä oli kirjoitusta. Toisella puolella lukee GICILEN ME FECIT (Gicelin teki minut) ja toisella IN NOMINE DOMINI (Herran nimeen). Tekstin perusteella voitiin todeta miekan oikea alkuperä. Gicelin-miekkoja on löytynyt koko Euroopasta 13, näistä kaksi Suomesta. Miekan koko pituus on 100 senttimetriä, siitä säilän osuus 83,5 senttimetriä.