Näin ajateltiin keskiajalla - entä nyt?

Keskiaikaista parisuhdeneuvontaa 800-luvulta piispa Pliniuksen mukaan:
"Olkoonpa kuinka hedelmätön, muotopuoli, vanha akka, haiseva, säikky, vihainen, pahatapainen, tuhlari, tyhmä, suursyömäri, riidanhaluinen tai pahasuinen, hänet on pidettävä, tahdoitpa tai et."

Tuomas Akvinolaisen mukaan naisen ongelma oli siinä, että hän ei passiivisena yksilönä osannut johtaa ja kulkea edellä. 

Kirkonmiehistä esimerkiksi Humbertus Romansilainen tiivisti kirkon piirissä vallinneen naisten opetus- ja saarnakiellon seuraaviin syihin: naisten ymmärrys oli vähäistä, heillä ei ollut arvovaltaa, heidän ulkonäkönsä saattoi aiheuttaa himokkaita ajatuksia ja ensimmäinen nainen oli ollut typerä.

Mies on luonnostaan naista ylempi olento, koska miehen toimintaa hallitsee järki. Jumala loi naisen miehen apulaiseksi ainoastaan lapsentekoa varten. Kaikissa muissa toimissa miestä auttaa paremmin toinen mies. Jumalan antoi naisen tehtäväksi lisääntymisen, sallien siten miehelle vapauden toteuttaa omia, älyllisiä päämääriään, jotka joka tapauksessa ovat naisen älyllisen kapasiteetin ulottumattomissa.
(Pyhä Tuomas Akvinolainen (1225-74), dominikaanifilosofi ja teologi)

Naisen luonne ja tavat ovat kuin lapsen. Ja kuten lapsi ei ole täysi ihminen (mies) vaan hän on vailla täyttä ymmärrystä, ei myöskään nainen ole täydellinen ihminen (mies), eikä hänelläkään ole täyttä ymmärrystä eikä järkeä.
(Giles de Rome, munkki 1200-luku)

Mies ei saa pitää vaimoaan palvelijana tai piikana, sillä luonto on tehnyt hänet lasten synnyttäjäksi ja kasvattajaksi. Vaikka mies on naisen pää, tulee heidän välillään vallita kumppanuus, tasapuolisuus, hellä suvaitsevaisuus ja rakkaus.
(Giles de Rome, munkki 1200-luku)

Jumala ei luonut Eevaa Aatamin jalasta, jottei Aatami olisi nöyryyttänyt tai loukannut häntä. Jumala ei myöskään luonut Eevaa Aatamin päästä, jottei Eeva olisi pyrkinyt hallitsemaan miestä. Jumala loi Eevan Aatamin kylkiluusta, jotta mies pitäisi häntä kumppaninaan ja ystävänään.
(Giles de Rome, munkki 1200-luku)

Luonnontieteistä

Keskiajalla alkemistit uskoivat voivansa
valmistaa kultaa poimulehden
(Alchemilla mollis) kastepisarasta.

Maapallosta:
Maa on pallon muotoinen. Sitä ympäröi kuitenkin suuri meri, joten asumiskelpoiset, kuivat alueet ovat vain pallon yläpuolisella osalla. Maan keskipiste on Jerusalem.

Kaikki luomakunnassa koostuu neljän alkuaineen; tulen, ilman, veden ja maan yhdistelmistä. Maa on kaiken keskipiste, jota aurinko, kuu ja planeetat kiertävät läpinäkyviin, sisäkkäisiin kuoriin kiinnittyneinä. Liikkeet aiheuttaa "liikkumaton liikuttaja". (Aristoteles (384 - 322 eKr), kreikkalainen filosofi)

Sairaudet voidaan jakaa kolmeen perustyyppiin:
a) niihin, jotka aiheutuvat kehon luonnollisesta rappeutumisesta iän mukana
b) niihin, joihin keho on ennalta altis
c) niihin, jotka johtuvat kohtuuttomasta elämästä.

Ihmisen keho (mikrokosmos) koostui neljästä perusaineksesta: verestä, limasta, mustasta ja keltaisesta sapesta. Nämä vastasivat neljää makrokosmoksen peruselementtiä ilmaa, vettä, maata ja tulta.
Perusaineksilla oli myös lämpö- ja kosteusominaisuuksia: Veri oli kuumaa ja kosteaa, lima kylmää ja kosteaa, musta sappi kylmää ja kuivaa, keltainen  sappi kuumaa ja kuivaa. Tätä ajatustapaa seuraten sairaudet johtuivat siitä, että joku perusaines oli epätasapainossa.

Rutto on rangaistus kollektiivisesta ylpeydestä.

Tauteja parannettaessa sovellettiin vastaavuusoppia, jonka mukaisesti sama parantaa samaa. Niinpä sydänsairauksien hoitoon käytettiin sellaisia kasveja, joiden lehdet olivat sydämenmuotoiset, verenpunaisen kasvimehun uskottiin vahvistavan verta, silmää muistuttavien kukkien uskottiin auttavan silmäsairauksiin, jne.

Tavalliset ihmiset eivät yleensä tienneet, mitä päivää tai edes vuotta elettiin tai minkä ikäisiä he itse olivat.