Keskiaikaiset asiakirjat

Kirjallinen kulttuuri levisi maahamme kirkon välityksellä. Hengenmiehet olivat pitkään ainoita, jotka osasivat laatia asiakirjoja. Kieli oli aluksi yksinomaan latinaa, mutta 1300-luvun jälkipuolelta alkaen varsinkin maallisluonteisissa ruotsia. Suomea oli mukana vain nimistöissä.

Paperi tuli 1300-luvulla käyttöön pergamentin rinnalle, mutta tärkeät asiakirjat laadittiin vielä myöhemminkin usein pergamentille ja vahvistettiin sinetillä.

Kirkko alkoi ensimmäisenä koota asiakirjojaan. Säilymistä edisti tärkeiden asiakirjojen jäljentäminen kopiokirjoihin, joista merkittävin on 1400-luvulla laadittu Turun tuomiokirkon ns. Musta kirja. Maalliset yhteisöt ja yksityiset, mm. aateliset, alkoivat kirkon esimerkin mukaan muodostaa omia arkistojaan. Suurin osa säilyneistä asiakirjoista koskee tavalla tai toisella maaomaisuutta.

Sotien ja tulipalojen vuoksi valtaosa aineistosta on tuhoutunut. Esimeriksi kirkkomme varhaisvaiheita koskevat asiakirjat tuhoutuivat jo 1318, jolloin venäläiset tulivat Turkuun asti. Vanhin Suomessa säilynyt Suomea koskeva asiakirjalähde on kopio paavin bullasta vuodelta 1171/1172. Vanhin alkuperäisenä tallella oleva lähde Suomessa on kuningas Birgerin pergamentille kirjoitettu suojakirje Karjalan naisille vuodelta 1316.

Pari esimerkkiä asiakirjoista ja tehtäviä:

A. KUNINGAS BIRGERIN SUOJAKIRJE KARJALAN NAISILLE:

TEHTÄVÄT:
1. Luettele nykyisestä Suomesta ryhmiä, jotka tarvitsisivat
suojelua.
2. Laadi suojelukirje jollekin mainitsemallesi ryhmälle.

B. PAAVI INNOCENTIUS IV:N SUOJELUKIRJE KRISTILLISEN OPIN
TUNNUSTAJILLE SUOMESSA:

TEHTÄVÄ:
Laadi asiakirja, jonka mukaan järjestäisit uskonnolliset asiat Suomessa
2000-luvulla.

Maire Salmela