|
|
|
 |
LOKAKUU Lokakuun nimi tulee siitä, että silloin tiet ja polut olivat jatkuvien sateiden vuoksi hyvin kuraisia. Lokaa oli myös kaduilla ja pihamailla yltympäriinsä. Sateiden lisäksi kuran määrää lisäsi se, että maavihanta oli lakannut kasvamasta, eikä se enää imenyt vettä samoin kuin kesällä. Syyspäiväntasauksen jälkeen pimeys oli todella alkanut painaa päälle. Valon vähenemisen lisäksi myös matalalla roikkuvat pilvet ja usva pimensivät päivää. Kaupunki oli iltaisin sysimusta, eikä koskaan voinut tietää, kehen tai mihin siellä liikkuessaan törmäsi. Sen vuoksi ulkona ei mielellään liikuttu pimeän laskeuduttua. |
| Ensimmäiseksi
talvipäiväksi katsottiin 14. lokakuuta, joka oli vuonna 1300 perjantai.
Aikaa mitattiin tuohon aikaan enimmäkseen talvien ja öiden määrällä.
Nämä pimeät jaksot olivat pelottavia ja vaikeita aikoja ihmisten
elämässä. Niiden yli piti selvitä, miten parhaiten taidettiin.
Vielä nykyäänkin puhutaan talven yli selviämisestä
ja kesään pääsemisestä. Valveillaoloaika jaettiin
talvella kahteen ja kesällä kolmeen jaksoon eli rupeamaan, joiden
välillä oli ruoka- ja lepotauko.
Merenkulku lopetettiin talveksi ja ne ulkomaalaiset, jotka eivät olleet hankkiutuneet ajoissa laivaan ja matkaan Turusta pois ennen kuin syysmyrskyt toden teolla alkoivat, saivat viettää koko talven täällä syrjäisessä maan kolkassa. Kauppiaiden varastot olivat täynnä talven aikana myytäväksi tarkoitettua tavaraa. Mikäli jokin loppuisi, uutta ei saataisi tilalle ennen kevään tuloa. Kun naisväki oli saanut teurastusajan kiireet hoidettua, oli aika siirtyä tekemään käsitöitä. Miehiltä liikeni peltotöiden loputtua aikaa myös metsästykseen ja kalastukseen, vaikkakin Turun seudun metsät olivat jo varsin tyhjiin metsästettyjä verrattuna Sisä-Suomen erämaiden runsaaseen riistakantaan.
Oktober har fått sitt namn av att vägarna och stigarna vid den här tiden blev en enda lera (fi. kura) av det ständiga regnet. Också gator och gårdsplaner blev alldeles leriga. Saken förvärrades av att växtligheten avstannat och inte längre tog upp vatten som på sommaren. Efter höstdagjämningen hade mörkret på allvar börjat tränga sig på. Förutom de kortare dagarna gjorde även de lågt hängande molnen och dimman att dagarna blev mörka. Staden var becksvart om kvällarna och man kunde aldrig veta vem eller vad man kunde stöta ihop med. Därför rörde man sig inte gärna ute efter mörkrets inbrott. Man ansåg den 14 oktober vara den första vinterdagen. År 1300 var det en fredag. Tiden mättes på den tiden mest i antal vintrar och nätter. De mörka perioderna var skrämmande och svåra tider i människors liv. Det gällde att klara sig över dem, så gott man kunde. Man talar än idag om att "klara sig över vintern" och "bara sommaren kommer". Den vakna tiden av dygnet delades på vintern upp i två arbetspass, på sommaren i tre. Däremellan var det mat- eller vilopaus. Sjöfarten lades ner till vintern och de utlänningar som inte sökt sig ombord på ett fartyg och iväg från Åbo i tid, innan höststormarna kom igång på allvar, fick stanna hela vintern här i denna avlägsna avkrok. Handelsmännen hade lagren fulla med varor de skulle sälja på vintern. Om något tog slut fick man inget tillskott innan våren kom. När kvinnfolket stökat undan bestyren efter slakten, var det dags att börja med handarbeten. När åkerarbetet tagit slut, hade männen tid över för jakt och fiske, även om skogarna kring Åbo var rätt utjagade i jämförelse med ödemarken i det inre av Finland, som hade en riklig viltstam.
|
|