ELOKUU

Elokuun nimi tulee elonkorjuusta. Elokuuta on yleisesti kutsuttu myös kylvökuuksi, koska se oli syysrukiin kylvöaikaa. Kuun liikkeitä seurattiin tarkasti, sillä uskottiin, että menestyksellinen sato voidaan saada vain kasvavan kuun aikana tehdystä kylvöstä. Kylvöt oli vuonna 1300 oltava tehtyinä keskiviikkoon 24. elokuuta mennessä, jolloin vietettiin apostoli Bartolomeuksen muistopäivää.

Elokuussa marjasato oli parhaimmillaan. Turkulaiset herkuttelivat lähistön metsistä poimituilla tuoreilla marjoilla ja myös säilöivät niitä mahdollisimman paljon pitkän talven varalle. Mustikat kuivattiin ja puolukat säilöttiin tiinuihin.

Laurentiuksen päivä 10. elokuuta oli kansansuosioltaan lähes Jaakon päivän veroinen juhla. Silloin heinänteko oli lopussa ja elonkorjuu alkamassa. Laurensina syötiin uuden sadon viljasta keitettyä puuroa. Päivä oli myös yksi vuoden neljästä suuresta lampaiden keritsemispäivästä, kesävilla leikattiin talteen odottamaan syksyä ja sisätöiden alkua. Laurentiuksen tienoilla kesä alkoi toden teolla tehdä loppua. Pimentyvällä syystaivaalla nähtiin paljon tähdenlentoja, joita kutsuttiin Laurentiuksen kyyneleiksi.

Maanantaina elokuun 15. päivänä vuonna 1300 oli Neitsyt Marian kuoleman ja taivaaseenastumisen muistopäivä, joka oli erittäin huomattava juhla aikanaan. Todennäköisesti kaikki kynnelle kykenevät turkulaiset kokoontuivat tuolloin messuun uuteen tuomiokirkkoon, joka korkeuksiin kohoten todisti Jumalan ja Paavin kaikkivoipaisuutta.

AUGUSTI (fi. elokuu)

Augusti har fått sitt namn av mogen säd (fi. elo). Augusti har även kallats såningsmånad, eftersom man sådde höstrågen då. Man följde noga med månens faser, för man trodde att man skulle få en framgångsrik skörd bara om man sådde medan månen var i tilltagande. År 1300 måste man vara färdig med sådden senast onsdagen den 24 augusti, då man firade apostel Bartolomeus minnesdag.

I augusti var bärskörden som bäst. Åboborna kalasade med färska bär från skogarna i närheten och konserverade så mycket som möjligt för den långa vintern. Blåbären torkades och lingonen konserverades i tinor.

Laurentius dag den 10 augusti var nästan lika folkkär som Jakobs dag. Då var höbärgningen över och skördetiden höll på att börja. På Laurentiusdagen åt man gröt som man kokat på den nya skörden. Dagen var också en av årets fyra stora fårklippningsdagar - man klippte och tog till vara sommarullen för att låta den vänta på hösten, då arbetet inomhus vidtog. Omkring Laurentiusdagen började sommaren på allvar ta slut. På den mörknande hösthimlen kunde man ofta se stjärnfall, som kallades Laurentii tårar.

Måndagen den 15 augusti var år 1300 minnesdagen för jungfru Marias död och himmelsfärd, vilket var en mycket betydande högtid på sin tid. I Åbo gick troligen alla som bara kunde till mässan i den nya domkyrkan, som genom att höja sig mot himlen vittnade om Guds och påvens allsmäktighet.