|


Asukkaat

Lähetä kortti

Sisällysluettelo
|
OPPINUT
Hyvää päivää ja Jumalan rauhaa. Nimeni on Hugo ja olen kotoisin
Bolognasta, syntynyt pyhän Martinuksen päivänä herran vuonna 1248. Tällä hetkellä
toimin mestarina eli opettajan Pariisissa. Olen elämäni aikana kiertänyt kaupungista
toiseen saamassa oppia. Munkkien koulun jälkeen hakeuduin kotikaupunkini Bolognan
yliopistoon opiskelemaan. Ne olivat hyviä aikoja, yhdessä poikien kanssa luettiin,
laulettiin ja juotiin viiniä, pidettiin hauskaa ja kirjoiteltiin hävyttömiä runojakin.
Aina eivät opinnot niin hyvin edenneet, mutta hauskaa meillä oli!
Ja olinhan minä sitten vähän päästä opinnoistakin innostunut. Kiinnostuin
filosofiasta ja Aristoteleesta. Opiskelijoiden parissa kiersi muutamia kopioita
Aristoteleen Metafysiikasta. Sen kirjan minä yritin painaa mieleeni ja oppia
ymmärtämään. Nuoruudessani luulin, että minun elinikäni ja kykyni olisi siihen
riittänyt. Pariisiin lähdin, koska tahdoin saada parhaiden opettajien opetusta.
Pariisissahan Tuomas Akvinolainenkin aikoinaan vaikutti. Eiväthän kaikki hänestä
silloin
pitäneet, mutta minä olen kuullut niin paljon hänen disputaatioistaan, että olisin
mielelläni niitä seurannut.
Tuomaksen oppilaat minuakin ohjasivat ja kertoivat mestarin kyvyistä ja hänen
tekstejään olen minäkin lukenut luennoilla istuessani. Lopulta sain tutkintoni
valmiiksi ja oikeuden opettaa yliopistossa. Paremmin
onnistuin kuin moni muu, vaikka aina ei ole helppoa ollut. Opiskelijat ovat laiskoja,
samanlaisia kuin itse aikoinani, eivätkä muista maksaa opettajalleen, mutta köyhiähän
me kaikki olemme ja hengestä elämme enemmän kuin leivästä. Välillä esittävät
vaatimuksiaan uudistusmielisestä opetuksesta, mokomatkin. Vaikka hyvinhän minulla asiat
ovat, luennoillani käy väkeä ja tulen toimeen, ei tarvitse vielä lähteä
kiertämään maata ja etsimään opetuspaikkaa katedraalikoulusta.
Suurta filosofia ei minusta koskaan tullut, mutta varsin pätevä mies kuitenkin. Olen
opettanut jo parikymmentä vuotta Jumalan hengessä ja Akvinolaiseen turvaten.
Metafysiikan olen jättänyt vähän vähemmälle,
mitä nyt joskus kirjoittanut siitä lyhyitä kommentaareja. Kaikenlaisia kummallisuuksia
puhuvat siitä Johannes Duns Scotuksesta, jolla on jotain uusia ajatuksia, mutta minä
alan olla jo siinä iässä, että into ei riitä uuteen vaan hyvästähän tieto on,
Jumalan antamaa ja herran lahjaa
Meri Heinonen
TY
|
|