| ROUVA (todellinen
historiallinen henkilö) Rakas mieheni on ollut Jumalan luona jo yli kaksikymmentä vuotta. Meillä oli hyvä elämä. Omistimme useita kaupunkitaloja, maatiloja, karjaa ja monenlaisia kalliita tavaroita. Emäntänä minulla oli kyllä paljon huolia. Toisaalta pidimme usein iloisia juhlia, joissa tarjoilimme vieraille hyviä viinejä ja kalliita herkkuja. Yksi suuri murhe meillä oli: Jumalan tahto oli ettemme saaneet lapsia. Siksi päätimme huolellisesti harkita, mihin tarkoituksiin omaisuutemme määräämme. Hautapaikaksemme halusimme Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuorin. Siellä on myös pidettävä messuja sielumme pelastukseksi. Olemme myös lahjoittaneet Ailosten maatilamme Naantalin luostarin sisarille ja veljille. Nyt elämme armon vuotta 1490. Tunnen itseni jo kovin vanhaksi ja väsyneeksi. Aion asettua asumaan Naantalin luostariin miettiäkseni siellä ajallista ja iankaikkista elämää.
|
![]() |
|
|