tiimalasimerkki.gif (3150 bytes)                

leima4.gif (37666 bytes)
Turun kaupungin vanhin sinetti vuodelta 1309

sinetti5.gif (22484 bytes)
Turun piispa Hemmingin sinetti vuodelta 1344

leima7.gif (19378 bytes)
Ritari Henrik Klaunpoika Djäknin sinetti 1440-luvulta
leima8.gif (17057 bytes)
Turun pormestarin Jacob Fresen sinetti 1440-luvulta

LINKKEJÄ
Kouluista ja kirjoista
Kultaseppä
Puolalan ekaluokan sinetit

   

Keskiaikainen sinetti

Kolme käyttötarkoitusta
Sinetti on vahaan, lakkaan tai muuhun pehmeään aineeseen painettu leimasinkuva. Sitä on käytetty tavallisimmin asiakirjoja laadittaessa. Sinetillä tarkoitetaan myös itse sinettileimasinta. Sinettejä on käytetty tuhansia vuosia, mutta erityisen tärkeitä ne olivat keskiajan Euroopassa. Koska silloin luku- ja kirjoitustaito oli harvinaista, sinettejä tarvittiin kolmeen tarkoitukseen. Sinettileimasin (muun muassa sormuksen muodossa) saattoi toimia irrallisena tunnuksena, esimerkiksi valtakirjana tai jonkinlaisena henkilöllisyystodistuksena. Sinetillä suljettiin kirjeitä, asiakirjoja sekä paketteja, ja taattiin siten niiden koskemattomuus.

Allekirjoituksen sijasta sinetti
Tärkeintä kuitenkin oli, että sinetillä korvattiin asiakirjoissa omakätinen nimikirjoitus ja todistettiin siten asiakirja oikeaksi. Keskiaikainen kirje tai asiakirja ei siis päättynyt allekirjoitukseen, vaan sinettiin tai sinetteihin, ja syynä tähän oli juuri kirjoitustaidon harvinaisuus. Sinettejä käyttivät yksityiset henkilöt ja erilaiset laitokset, esimerkiksi kaupungit, killat ja luostarit. Sinetin haltijan tunnistaminen tapahtui sinetissä olevan kuvan ja sitä ympäröivän kirjoituksen avulla. Sinettikuvassa esiintyi usein henkilö tai henkilöitä, mutta ne eivät pyrkineet kuvaamaan sinetin haltijan ulkonäköä. Kuvan tehtävänä oli ilmentää omistajansa yhteiskunnallista asemaa ja siihen kuuluvia tunnuksia. Siten kuninkaat kuvattiin istumassa valtaistuimella kruunuineen ja muine arvonmerkkeineen, piispat liturgisessa asussaan ja aatelisten sinettikuvana oli heidän vaakunakilpensä. Sinettileimasimet valmistettiin yleensä messingistä, pronssista tai hopeasta. Kaiverrustyön tekivät kultasepät asiakkaan tilauksesta. Työn jälki oli monesti mestarillista, varsinkin kun muistetaan, että kaiverrus oli tehtävä peilikuvana ja kuvakoko oli pieni. Parhaimmillaan sinetit olivat todellisia taideteoksia.
KirjoittajaKyllikki Männikkö

Paavi Innocentius III:n kirje sinetteineen keisari Fredrik II:lle vuodelta 1214
leima1.gif (44942 bytes)

leima3.gif (35115 bytes)
         Danzigin kaupungin vanhin sinetti 1200-luvulta

leima2.gif (27944 bytes)
leima2a.gif (56190 bytes)
Keisari Fredrik II: kaksipuolinen kultainen sinetti vuodelta 1226

leima6.gif (31115 bytes)
Turun Pyhän Olavin dominikaaniluostarin sinetti, tehty todennäköisesti 1200-luvulla