Turun kaupungin vanhin sinetti vuodelta 1309

Turun piispa Hemmingin sinetti vuodelta 1344

Ritari Henrik Klaunpoika Djäknin sinetti 1440-luvulta

Turun pormestarin Jacob Fresen sinetti 1440-luvulta

Kolme käyttötarkoitusta
Sinetti on vahaan, lakkaan tai muuhun pehmeään aineeseen painettu leimasinkuva. Sitä on käytetty tavallisimmin asiakirjoja laadittaessa. Sinetillä tarkoitetaan myös itse sinettileimasinta. Sinettejä on käytetty tuhansia vuosia, mutta erityisen tärkeitä ne olivat keskiajan Euroopassa. Koska silloin luku- ja kirjoitustaito oli harvinaista, sinettejä tarvittiin kolmeen tarkoitukseen. Sinettileimasin (muun muassa sormuksen muodossa) saattoi toimia irrallisena tunnuksena, esimerkiksi valtakirjana tai jonkinlaisena henkilöllisyystodistuksena. Sinetillä suljettiin kirjeitä, asiakirjoja sekä paketteja, ja taattiin siten niiden koskemattomuus.

Allekirjoituksen sijasta sinetti
Tärkeintä kuitenkin oli, että sinetillä korvattiin asiakirjoissa omakätinen nimikirjoitus ja todistettiin siten asiakirja oikeaksi. Keskiaikainen kirje tai asiakirja ei siis päättynyt allekirjoitukseen, vaan sinettiin tai sinetteihin, ja syynä tähän oli juuri kirjoitustaidon harvinaisuus. Sinettejä käyttivät yksityiset henkilöt ja erilaiset laitokset, esimerkiksi kaupungit, killat ja luostarit. Sinetin haltijan tunnistaminen tapahtui sinetissä olevan kuvan ja sitä ympäröivän kirjoituksen avulla. Sinettikuvassa esiintyi usein henkilö tai henkilöitä, mutta ne eivät pyrkineet kuvaamaan sinetin haltijan ulkonäköä. Kuvan tehtävänä oli ilmentää omistajansa yhteiskunnallista asemaa ja siihen kuuluvia tunnuksia. Siten kuninkaat kuvattiin istumassa valtaistuimella kruunuineen ja muine arvonmerkkeineen, piispat liturgisessa asussaan ja aatelisten sinettikuvana oli heidän vaakunakilpensä. Sinettileimasimet valmistettiin yleensä messingistä, pronssista tai hopeasta. Kaiverrustyön tekivät kultasepät asiakkaan tilauksesta. Työn jälki oli monesti mestarillista, varsinkin kun muistetaan, että kaiverrus oli tehtävä peilikuvana ja kuvakoko oli pieni. Parhaimmillaan sinetit olivat todellisia taideteoksia.
Kyllikki Männikkö

         Danzigin kaupungin vanhin sinetti 1200-luvulta