Käskynhaltijan (prefectus Finlandiae) nimittäminen v. 1280 merkitsi käännettä Suomen historiassa, sillä se vakiinnutti Suomen aseman Ruotsin valtiokoneistossa. Ensimmäiseksi käskynhaltijaksi nimitettiin Kaarle Kustaanpoika. Turun linnan perustaminen on yhdistetty juuri tähän ajankohtaan, 1280-luvulle.

Rakennustyöt aloitettiin kallioiselle saarelle Aurajoen suulla. Tuloksena oli suorakaiteen muotoinen (59 x 38 m) leirilinna. Muurin harjaa kielsi ampumakäytävä. Itä- ja länsipäädyssä olivat porttitornit ja molempien sivumuurien keskellä portit. Luoteisnurkkauksessa oli linnanpäällikön asunrakennus, koillisnurkkauksessa kaksikerroksinen varastorakennus. (Knut Draken tutkimuksien mukaan rakennus on ollut linnan ensimmäinen kirkko ja itätorni on rakennettu myöhäisemmässä vaiheessa.)

Herttua Valdemarin aikana (1302-1318) leirilinna muutettiin suljetuksi hallintolinnaksi. Sivumuurien portit muurattiin umpeen ja länsitornin portti menetti merkityksensä. Sisäänkäynti oli linnan itätornissa. Linna jaettiin välimuurilla kahteen osaan, päälinnaan ja esilinnaan. Kehämuuria korotettiin ja asuinhuoneita rakennettiin lisää. Keskiaikainen kuninkaansali valmistui.

Turunlinna koki ensimmäisen loistokautensa Mattias Kettilmundinpojan ollessa linnan päällikkönä (1324- 1326).

Kuningas Maunu Eerikinpoika vieraili linnassa 1347 ja 1351. Ne olivat ensimmäiset Suomeen tehdyt kuningasvierailut. Maunu Eeerikinpoika ja Albrekt Mecklenburgilaisen välisten riitaisuuksien aikana linna oli piiritettynä yli kahdeksan kuukauden ajan. Linna päällikkönä oli norjalainen Narve Ingevaldsson.

Linnan piiritys päättyi linnan antautumiseen ja paloon. Palossa sortuivat mm. keskiaikaisen kuninkaansalin holvit. Rakennustyöt pääsivät pian käyntiin. Bo Joninpoika Grip, joka sai koko Suomen läänityksekseen, rakennutti keskiaikaisen kuninkaansalin holvit uudelleen. Linnassa oli laajennustöiden loputtua nelisenkymmentä huonetta. 1400-luvun puolella sai nunnakappeli kauniit tähtiholvinsa.

Vuonna 1403 nuori unionikuningas Eerik Pommerilainen vieraili Turun linnassa. Maan käskynhaltijaksi määrätty Kaarle Knuutinpoika Bonde saapui Turkuun ja sai linnan haltuunsa. Vuonna 1441 Eerik Akselinpoika Tott valtasi Turun linnan ja linna joutui tanskalaisen Kristian Oldenburgilaisen haltuun. Kaarle Knuutinpoika Bonde otti Turun linnan valtaansa jälleen vuonna 1448. Linna kuului vuosina 1472-1499 Sten Sture vanhemman Suomessa oleviin läänityksiin.

Tällä kaudella eteläinen siipi korotettiin koko pituudeltaan. Linnantuvan viereen tuli pieni holvattu huone, kivikamari, jossa linnan vuoti asui. Pohjakerroksessa sijaitsi keittiö, jossa oli kaivo, suuri avoin liesi ja leivinuuni.

TAKAISIN ALKUUN

Valtionhoitaja Sten Sture ja hänen puolisonsa Ingeborg Tott kävivät vuonna 1495 Turun linnassa. Pohjoissiivessä oleva Sturen kirkko ristiholveineen rakennettiin ilmeisesti heidän aikanaan. Keskiaikaisen linnan tunnusmerkkeihin kuuluvat mm. solakäytävät, joiden kautta siirryttiin huoneesta toiseen ja ulkomuurin pienet ampuma-aukot.

Suomen linnat joutuivat vuonna 1520 Ruotsin kuninkaaksi kruunatun Kristian II haltuun. Tukholman verilöylyn takia syntyneen kapinan yhteydessä Kustaa Vaasan joukot valloittivat linnan vuonna 1523.

Kuningas Kustaa Vaasa vieraili vuonna 1530 linnassa. Hänen vierailunsa kunniaksi maalattiin portinvartijanhuoneen seinämaalaukset. Vuosikymmenen lopulla aloitettiin linnassa laajat uudistus- ja korjaustyöt, mm. linnan lämmityssysteemiä parannettiin.

Juhana nimitettiin vuonna 1556 Suomen herttuaksi. Hänen vaimonsa, puolalainen Katarina Jagellonica saapui linnaan 1562. Turun linnassa vietettiin loistavaa hovielämää. Eerik XIV:n joukot saapuivat linnaan runsaan kahdeksan kuukauden kuluttua ja herttuapari vietiin vangittuna Ruotsiin. Myöhemmin osat vaihtuivat ja Eerik XIV oli perheineen vankina Turun linnassa 1570-1571.

Turun linna päälinna paloi vuonna 1614 kuningas Kustaa II Aadolfin vierailun aikana. Tämän jälkeen uusittiin ainoastaan välipohjat ja vesikatot. Vuonna 1705 eteläsiiven " suuri sali " sisustettiin kirkoksi.

TAKAISIN ALKUUN