MAJATALON EMÄNTÄ TURUSTA
Olen Valpuri Eskilintytär, majatalon emäntä. Mieheni Jöns oli majatalon isäntä, mutta nyt hän on kuollut, Jumala olkoon hänen sielulleen armollinen. Eipä auttanut, vaikka joka päivä polvistuin Pyhän Kristoforuksen alttarin eteen Tuomiokirkon seinustalle. Niin vain mieheni kuoli, äkkiä ja katumatta kadun varteen pimeänä alkusyksyn yönä.
Nyt en tiedä, voinko jatkaa majatalon pitoa, leskinainen kun olen. On minulla toki apuna piika Birgitta ja renki Anders, molemmat kylläkin hitaanpuoleisia ja itsepäisiä. Tarjoan kaupunkilaisille ja matkamiehille olutta ja ruokaa sekä majapaikan. Olut kyllä maistuu, mutta matkustavaiset eivät aina halua syödä hyvää leipääni ja hernepuuroani. Maksun laitakin on joskus niin ja näin. Jotkut myös moittivat tupaani likaiseksi ja savuiseksi. Kyllä tässä päivä mittaan näkee kaikenlaista väkeä, alhaisia ja ylhäisiä.
Juuri menneenä kesänä, armon vuonna 1457, on kaupungissamme ollut hyvin levotonta. Aseita on kalisteltu, ja kaikenlaisia huhuja on ollut liikkeellä. Kerrottiin, että maalle olisi valittava uusi kuningas Kaarle Knuutinpojan sijalle. Juhannuksen aikaan oli täällä Turussa koolla suuri joukko väkeä vahvistamassa Oldenburgin Kristianin valintaa kuninkaaksi. Eivät suomalaiset viitsineet lähteä Ruotsiin asti kuninkaanvaaliin. Ja mikä pahinta: Turun vaalikokous pidettiin Gertrudin kiltatuvassa. Eikö tässä kaupungissa olisi ollut parempia tiloja tällaiseen kokoukseen, kysyn vain!
LINKKEJÄ
Pohjoiseurooppalainen ruokavalio
